Takaisin edelliselle sivulle | Piilota kuvat | Tulosta sivu
Hydraulijärjestelmien rakennetekniikka -avaintekijä, jolla vaikutetaan hydrauliikka-alan imagoon?
Teollisuushydraulijärjestelmien rakennetekniikka määritellään tässä artikkelissa venttiilitelineiden ja -asemien sekä koneikkojen rakenneratkaisuksi. Komponenttien liitäntätekniikat (esim. lohkotekniikka), putkien liitäntämenetelmät ja järjestelmän osien (koneikko, venttiilistö, toimilaitteet) sijoittelu ovat rakennetekniikan osa-alueita.
Ihmisen merkitys tuotannontekijänä kunnossapidossa
Uusi tekniikka ja siirtyminen yhä enemmän ennakoivaan käynnissäpitoon ovat muuttaneet kunnossapidon töitä ja työprosesseja. Työ on ruumiillisesti keventynyt ja ulkoinen toimintaympäristö on parantunut. Samalla työn henkinen vaativuus on kuitenkin lisääntynyt. Yksi ihminen joutuu vastaamaan yhä laajemmista prosesseista. Suhde koneisiin ja tuotteisiin on entistä abstraktimpi, vaikka tuotantoon ja asiakaspalveluun kohdistuu yhä suurempia odotuksia. Työssä korostuvat yhteistyön, tehokkaan tiedonkulun, työn hyvän organisoinnin ja laaja-alaisen osaamisen vaatimukset.
Kannattaako hydrauliikan kunnonvalvonnasta maksaa?
Hydraulijärjestelmän hankintahinta ja järjestelmän toiminnan kriittisyys asettavat luonnollisia reunaehtoja järjestelmän kunnonvalvonnan kehittämiselle. Helposti korvattavaa muutaman tuhannen markan järjestelmää ei varmasti kannata varustaa järjestelmää itseään hinnakkaammalla hydrauliikan kunnonvalvonnalla, ellei järjestelmä sitten toimi jonkin kokonaisuuden kannalta todella kriittisessä asemassa. Siis muutaman tuhannen markan hydraulikomponentin rikkoontuminen ei saisi pysäyttää esimerkiksi paperikonetta tunniksi, koska vaurion seurannaiskustannukset ovat tällöin 50 000 - 100 000 mk välillä. Hydrauliikan kunnonvalvontaan tehtävää sijoitusta tulee siis tarkastella järjestelmän kokonaistoiminnon eikä komponenttien hankintahinnan perusteella.
Koneiden voitelu- ja hydrauliikkajärjestelmien on line -kunnonvalvonnan ja diagnostiikan tehostaminen
Vuosien 2002-2003 aikana toteutetun Koneiden on line -kunnonvalvonnan ja diagnostiikan tehostaminen öljytutkimuksen avulla -projektin tavoitteena oli kehittää edullisia koneisiin ja laitteisiin helposti integroitavia modulaarisia voitelu- tai hydrauliikkajärjestelmien kunnonvalvonnan ja diagnostiikan menetelmiä. Projektissa testattiin öljytutkimusmenetelmiä, joilla uskotaan olevan potentiaalia kehittyä tulevaisuudessa halvoiksi ja luotettaviksi työkoneiden on line -mittausmenetelmiksi. Tavoitteena oli lisäksi tutkia ja edelleen kehittää menetelmiä öljystä saatavan "ympäristötiedon" erottamiseen ja analysoimiseen, jolloin öljyn voidaan katsoa toimivan "anturina", jonka kautta sen kanssa kosketuksissa olevien koneenosien kuntoa voidaan valvoa. Tällöin on tärkeätä tunnistaa eri tekijöiden aiheuttamat muutokset öljyssä ja erilaiset vanhenemismekanismit.
Kunnossapidon ammattitutkinto 2004
KUNNOSSAPIDON AMMATTITUTKINNON UUSITUT PERUSTEET. OPH on julkaisut uudet perusteet 2004, jolla on korvattu kunnossapitokoulu nro 77.
Kunnossapidon erikoisammattitutkinto 2004
KUNNOSSAPIDON ERIKOISAMMATTITUTKINNON UUSITUT PERUSTEET. OPH on julkaisut uudet perusteet 2004, jolla on korvattu kunnossapitokoulu nro 78.
Kunnossapidon tietojärjestelmät
Kunnossapidon tietojärjestelmällä tarkoitetaan tässä esityksessä niitä tiedonhallintajärjestelmiä, joita tarvitaan laitoksen tuotantovälineiden käyttövarmuuden suunnittelussa, ohjaamisessa ja seurannassa tavoitteena laitoksen käyttövarmuuden pitäminen halutulla tasolla koko sen elinjakson aikana.
Kuumalujat teräkset ja niiden hitsaus
Kuumalujilla teräksillä tarkoitetaan teräksiä, joilla on korkeissa käyttölämpötiloissa taatut hyvät mekaaniset ominaisuudet. Korkeimmat lämpötilat ovat aina noin 650 °C. Nämä lämpötilat ovat tyypillisiä voimalaitoksilla kattilaputkille, päähöyryputkille, höyrylieriöille, tulistimille, kokoojatukeille ja höyryturbiineille sekä paineastioille, jotka toimivat prosessi- ja petrokemianteollisuudessa.
Käyttökokemustiedon keruu ja tietojen hyödyntäminen paperiteollisuudessa
Tiedon merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tarvitaan tietoa, jonka perusteella tehdään päätöksiä, esim. investointeja kohdistetaan ja kunnossapidon resursseja suunnataan. Näihin päiviin asti kunnolliset työkalut mm. kunnossapidon johtamiseen, resurssien suuntaamiseen ja investointien suunnitteluun ovat puuttuneet.
Laatu, ympäristö ja turvallisuustoiminta kunnossapidon tukena, osa 1: Laatuajattelu kunnossapidossa
Tämä Kunnossapitokoulu kertoo laatujohtamisesta, sen kehittymisestä, toimintatavoista ja työkaluista. Käsitteeseen laatu sisältyvät tässä artikkelissa myös ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuusasiat. Niin samankaltainen on näiden kolmen järjestelmän johtamisen ja hallinnan näkökulma.
Laatu, ympäristö ja turvallisuustoiminta kunnossapidon tukena, osa 2: Laatu-, ympäristö-, työterveys- & -turvallisuusjärjestelmät käytännössä
Edellisessä Kunnossapitokoulun numerossa käsiteltiin laadun ja laadukkaan toiminnan periaatteita kunnossapitotoiminnassa. Tämän artikkelin tavoitteena on kuvata sitä, mitä laatu-, ympäristö- ja työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmiä ja niihin liittyviä standardeja sovelletaan käytännön kunnossapitotoiminnassa.
Liukulaakerin kunnonvalvonta
Käyttö- ja kunnossapitokustannuksia pyritään optimoimaan kehittyneiden kunnonvalvonta- ja tarkastusmenetelmien avulla. Eri menetelmillä saatava tietomäärä on suuri ja se tulee tuottavalla tavalla hyödynnetyksi vain silloin, kun kunnonvalvonta-ohjelma on kiinteä osa ennakoivan kunnossapidon toimintoa.
Lämpökamera kunnossapidon työkaluna
Lämpökamera on saavuttanut yhä suurempaa suosiota ainetta rikkomattomana testausmenetelmänä eli NDT-menetelmänä monissa eri sovelluksissa. Kamera on monivuotisen kehityshistoriansa aikana kokenut varsin suuren muodonmuutoksen. Yleinen mielikuva painavasta ja hankalatoimisesta laitteesta, jonka käyttämiseen tarvittiin suurinpiirtein insinöörikoulutusta, on väistymässä. Ilmaisinteknologian raju kehitys ja elektroniikan miniatyrisointi on johtanut siihen, että lämpökamera on pieni videokameran näköinen laite, jonka käytön helppous yllättää useimmat. Jokainen kunnossapidon työntekijä voidaan kouluttaa käyttämään kameraa.
Musta/ruostumaton teräs -eripariliitosten hitsaus
Musta/ruostumaton -eripariliitokset ovat melko yleisiä hitsatuissa rakenteissa. Niitä esiintyy mm. ydinvoimalaitoksilla, paineastioissa, paperikoneissa, laivanrakennuksessa, linja-autoissa, voimalaitosputkistoissa ja prosessiteollisuuden laitoksilla. Niiden merkitys teollisuudessa on yhä tärkeämpi.
Neurolaskenta kunnossapidossa
Viime vuosien aikana neurolaskenta on kehittynyt omaksi teknologiakseen useissa sovelluksissa. Neuro-laskennan teoriasta ja käytäntöön soveltamisesta on julkaistu useita artikkeleita. Kuitenkaan tällä teknologialla ei ole ollut vielä merkittävää vaikutusta teollisuuslaitosten kunnossapitoon. Niinpä tässä yhteydessä rajoitutaan tarkastelemaan neurolaskennan soveltamista erityisesti kunnonvalvontaan.
Rautaruukki Steel Oy käyttää nivelakseleita tuotantolaitoksensa kone-eliminä merkittävässä määrin. Nivelakseleiden kunnonvalvontaa haluttiin yrityksessä tehostaa. Yhtiön koulutusprojektiksi määriteltiin "Nivelakseleiden kunnonvalvonta" ja kehitysteknikko Pertti Leinonen yhdessä Tampereen Teknillisen korkeakoulun professori Juha Miettisen kanssa määrittelivät koulutusohjelman. Koulutuksen tueksi suunniteltiin ja valmistettiin Jyväskylässä, JAIKOn oppilaitoksen tiloissa harjoitteluun soveltuva laite nivelakseleiden kunnonvalvontaan, Timo Korhosen asiantuntemuksella ja myötävaikutuksella. Tämä Kunnossapitokoulu on Pertti Leinosen laatima ja se on kuultu luentona eri koulutustilaisuuksissa.
Paineastiasta painelaitteeksi –säädökset muuttuvat
Uusi painelaitesäädöstö tuo EU:n painelaitedirektiivin (97/23/EY) osaksi Suomen lainsäädäntöä 29.11.1999. Painelaitteiden suunnittelua, valmistusta, asennusta, korjausta ja tarkastusta koskevat menettelyt muuttuvat uusien säädösten myötä. Säädösuudistus vaikuttaa erityisesti painelaitteiden suunnittelijoiden, valmistajien ja maahantuojien toimintaan. Myös tarkastuslaitosten toimintaan tulee muutoksia.
Palvelevatko nykyiset hydrauliikan piirrosmerkit ja kaaviot kaikkia käyttäjätahoja?
Hydraulitekniikka on tyypillinen käyttö-, ohjaus- ja automaatiojärjestelmiä edustava ala, jossa kokonaisuus koostuu lukuisista pienistä osista. Näillä aloilla on komponenttien yhtenäisellä merkintäkäytännöllä ratkaiseva merkitys tekniikan ymmärrettävyyttä ja tiedonsiirtoa ajatellen. Alan kehityksen alkuvuosina 1950- ja1960-luvulla luotiin pääkomponenttien toimintaa kuvaavat tunnukset eri komponenttivalmistajien toimesta. Alan kehittyessä 1970-luvulla vakiintuivat yhtenäiset merkintätavat. Lähimmän kymmenen vuoden aikana tekniikan edelleen kehittyessä ovat nämä vakiintuneet perusmerkinnät osoittautuneet puutteellisiksi ja osittain harhaanjohtaviksi. Käytössä on merkintätapoja, joita mitkään standardit eivät tue.
Paperikonetelojen öljyvoideltujen vierintälaakerien kunnonvalvonta
Tämä Kunnossapito-lehden erikoisliite on laadittu Tekesin ja teollisuusyritysten rahoittamassa tutkimusprojektissa Paperikonetelojen öljyvoideltujen vierintälaakerien kustannusoptimoitu ja tehokas kunnonvalvonta (Tehotela). Tämä kunnossapitokoulu on samalla projektin julkinen loppuraportti.
Prosessisähköistyksen kunnossapito, osa 1
Prosessien sähköistyksen tavoite on saada mahdollisimman edullinen ja kilpailukykyinen työkalu tuotteen valmistajan käyttöön. Tässä ja seuraavassa KUNNOSSAPITOKOULUSSA esitellään prosessien sähkönjakelun periaatteet ja sähkösuunnittelun vaiheet sekä kunnossapitotoiminnan periaatteet ja toimintamallit. Tavoitteena on luoda lukijalle yleiskäsitys prosessisähköistyksen toteutusperiaatteista ja monimuotoisuudesta.
Prosessisähköistyksen kunnossapito, osa 2
Prosessien sähköistyksen tavoite on saada mahdollisimman edullinen ja kilpailukykyinen työkalu tuotteen valmistajan käyttöön. Kaksiosaisessa KUNNOSSAPITOKOULUssa esitellään prosessien sähkönjakelun periaatteet ja sähkösuunnittelun vaiheet sekä kunnossapitotoiminnan periaatteet ja toimintamallit. Tavoitteena on luoda lukijalle yleiskäsitys prosessisähköistyksen toteutusperiaatteista ja monimuotoisuudesta.
Pumppujen energiansäästön ja kunnonvalvontamenetelmien kehittäminen
Pumput ovat teollisuudessa erittäin yleisiä ja tuotannon kannalta keskeisiä koneita. Niiden energiataloudellinen ja häiriötön toiminta on teollisuudelle elintärkeää. Pumppujen osuus teollisuuden koko sähköenergiankulutuksesta on noin 20 prosenttia, eli koko Suomen energiantuotosta 10 prosenttia käytetään pumppaamiseen.
Rajavoitelu
Tehokkaalla voitelulla saadaan aikaan merkittävää taloudellista hyötyä. Alhaisella kitkalla säästetään energiaa ja kohotetaan suoritustehokkuutta. Vähäinen kuluminen puolestaan mahdollistaa koneiden eliniän pidentämisen. Oikeaoppinen voitelu on myös perusedellytys konejärjestelmien hyvälle käyttövarmuudelle. Hallitussa voitelussa keskitytään nopeasti syntyvien ja suojaavien pintakalvojen muodostamiseen lisäaineistuksen avulla. Raja- ja sekavoitelussa täydellistä hydrodynaamista voitelukalvoa ei enää synny, joten vastinpintojen pinnankarheushuiput koskettavat toisiaan. Materiaaliparin tribologisiin ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa käyttämällä pinnoitteita, pintakäsittelyä ja kiinteitä voiteluaineita sekä tehostamalla voiteluaineen tuontia voideltavaan kohteeseen.
Ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus
Ruostumattomien terästen kulutus on kasvanut 5 %:n vuosivauhtia 90-luvulla ja kasvun ennustetaan jatkuvan myös lähitulevaisuudessa. Kasvua tapahtuu koko ajan myös uusille alueille. Hitsaus on ruostumattomien terästen ylivoimaisesti yleisin liittämismenetelmä ja rakenteiden valmistusmenetelmä. Hitsi edustaa aina jonkinlaista epäjatkuvuuskohtaa rakenteessa ja sen kestävyys on usein ratkaiseva koko rakenteen kestävyydelle käytössä.
Teollisuusputkistot ja painelaitelainsäädäntö
Painelaitedirektiivi (97/23/EY) hyväksyttiin Euroopan Parlamentissa 29.5.1997. Suomella ja muilla EU-mailla on ollut velvollisuus siirtää direktiivissä olevat määräykset ja velvoitteet kansalliseksi lainsäädännöksi 29.11.1999 mennessä.
Termiset ruiskutusmenetelmät
Tässä Kunnossapitokoulussa kuvataan yleisimmät termiset ruisku-tusmenetelmät: HVOF-, plasma-, kaari-, liekki-, detonaatio- ja vakuumiplasmaruiskutus. Eri ruiskutusmenetelmiä vertaillaan, ja pyritään selvittämään, miten eri tekijät vaikuttavat termisessä ruiskutuksessa asiakkaan pinnoitteen ominaisuuksiin. Näitä tekijöitä ovat: ruisku- eli pinnoitusmenetelmä, työkohde ja pinnoitusparametrit. Kirjoituksessa ei niinkään tarkastella pinnoitteiden ominaisuuksia ja käyttökohteita, vaan itse pinnoitusmenetelmiä.
Titaanin korjaushitsaus
Titaani on huoneenlämpötilassa tiivispakkauksellinen heksagoninen metalli, a = 0,295 nm ja c = 0,468 nm, mutta lämpötilassa 882,5°C α-faasi muuttuu β-faasiksi, jonka rakenne on tilakeskinen kuutiollinen, a = 0,332 nm (900°C). Titaanin sulamislämpötila on noin 1670°C ja ominaispaino 4,5.
Valuraudan hitsaus on yleensä käytön aikana vaurioituneen osan korjausta. Valuraudan hitsaus on aina muodostanut hitsaustyössä mukana oleville todellisen koetinkiven. Eri valurautalaatujen hitsattavuus eroaa kuitenkin keskenään voimakkaasti, esimerkiksi pallografiittivaluraudan hitsattavuus on parempi kuin suomugrafiittivaluraudan.
Voiteluaineiden epäpuhtaudet ja niiden vaikutus voiteluvaurioihin
Epäpuhtaudet voiteluaineessa, olivatpa ne kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia, ovat haitallisia voitelun toimivuudelle. Huolellinen voiteluaineen ja voitelujärjestelmän tarkkailu yhdessä voiteluaineen analyysitoiminnan kanssa ehkäisee tehokkaasti voiteluhäiriöiden syntymistä ennen kuin häiriöt ehtivät muodostua tuotantoa rajoittavaksi tekijäksi.
Voitelulaitteet ovat koneiden ja laitteiden huollossa merkittävä tekijä voitelutyön joutuisuuden ja työn laadukkaan suorituksen lisääjänä. Tämän Kunnossapitokoulun sisältö on osa Kunnossapitoyhdistys ry:n liikkeelle laittamaa kirjahanketta "TEOLLISUUSVOITELU". Kirja kuvaa kokonaisvaltaisesti teollisuuden voitelun toteuttamista, menetelmiä, voiteluaineita jne. Kirjaan verrattuna tässä kunnossapitokoulussa on voitelun suoritukseen tarvittavia voitelulaitteita koskevan osan asiasisältöä hivenen syvennetty.
Teollisuuden tuotantolaitteiden käynnissäpito ja tehokas toiminta on mahdollista ainoastaan silloin, kun kunnonvalvonta ja kunnossapito on hoidettu hyvin. Teollisuuden kunnossapito-osastojen imago on muuttunut "rasvareista" laaja-alaista erikoisosaamista vaativien asiantuntijoiden työksi. Voiteluöljyjen kunnonvalvonta on yksi esimerkki siitä, miten eri alojen tietämystä ja käytännön taitoja tarvitaan kunnonvalvonnan tällä osa-alueella. Ihmiselle suoritettavat verikokeet vastaavat nykyaikaisten voiteluaineanalyysien käyttöä kunnonvalvonnan osana.
Öljyn kunnonvalvonta osana tuotantolaitteiden käynnissäpitoa
Teollisuuden tuotantolaitteiden käynnissäpito ja tehokas toiminta on mahdollista ainoastaan silloin, kun kunnonvalvonta ja kunnossapito on hyvin hoidettu. Teollisuuden kunnossapito-osastojen imago on muuttunut “rasvareista” laaja-alaista erikoisosaamista vaativien asiantuntijoiden työksi. Voiteluöljyjen kunnonvalvonta on yksi esimerkki siitä, miten eri alojen tietämystä ja käytännön taitoja tarvitaan kunnonvalvonnan tällä osa-alueella.