• Erityispiirteitä
• Tutkimus
• Julkaisuja
• Linkkejä
• < Paluu

Kunnossapidon materiaalilogistiikka

Kunnossapitotoiminto ja itse kunnossapidon suorittaminen ei ole mahdollista ilman siihen liittyviä materiaaleja ja tietoa. Tässä yhteydessä sana materiaali tarkoittaa yleisesti kaikkia kunnossapidon käyttämiä varaosia, komponentteja, aineita ja tarvikkeita. Sanalla tieto tarkoitetaan kaikkea sitä informaatiota (tietojärjestelmien dataa, raportteja, piirustuksia, tuoteluetteloita, hinnastoja), jota tarvitaan materiaalien tarpeen ennustamiseen, tekniseen tunnistamiseen, valitsemiseen, ostamiseen, varastointiin, käsittelyyn ja käyttöön sekä kulutuksen ja kustannusten seuraamiseen.

Logistiikka on alun perin sotilaallinen termi ja on tarkoittanut aseellisten joukkojen materiaali- ja tarvikehuoltoa. Nykyään se on laajasti ja moninaisesti käytössä oleva yritysten kaupalliseen materiaalitoimintoon liittyvä termi. Suomalaisissa logistiikan oppikirjoissa käytetään nykyisin laajempaa määritelmää (Haapanen 90): "Logistiikka eli materiaalihallinto on tavaran hankintaan, tuotantoon ja jakeluun liittyvä strategisesti johdettu materiaali-, tieto- ja pääomavirtojen integroitu prosessi, jonka päämääränä on parantaa yrityksen tuottoa oikeansuuntaisilla strategisilla valinnoilla, kehittämällä asiakkaalle lisäarvoa ja -hyötyjä, parantamalla materiaalitoimintojen kustannustehokkuutta sekä lisäämällä kierrätystä."

Tässä yhteydessä keskitytään ainoastaan yrityksen kunnossapidon materiaalilogistiikkaan, jonka sisältö ja tarpeet poikkeavat mm. tuotanto-, jakelu- sekä kuljetuslogistiikasta. Asiakkaalle tuotettava lisäarvo ja hyöty on kunnossapidon osalta tuottaa yrityksen liiketoiminnalle käyttövarmuutta eli pitää koneet mahdollisimman toimintavarmasti ja häiriöttä tuotantokäytössä. Tämä edellyttää toimintavarmuutta ja –nopeutta myös materiaalilogistiikalta.

Kustannustehokkuus on paljon muutakin kuin materiaalin alhainen ostohinta, kuten mm.
• käyttää materiaalin ostoon, varastointityöhön ja työmaalla käsittelyyn mahdollisimman vähän työaikaa työn laadun ja kunnossapitotyön nopeuden kärsimättä
• osata ennustaa ja määritellä materiaalitarve mahdollisimman luotettavasti ennen varsinaista tarveajankohtaa, jolloin hankintakustannukset ja materiaalilogistiikasta johtuvat tuotannon viiveajat voidaan minimoida
• osata ostaa materiaalit mahdollisimman pienillä hankintakustannuksilla
• osata optimoida varastoitava materiaalimäärä mahdollisimman pieneksi kunnossapidon toiminnan silti kärsimättä